Suomen väestö ikääntyy. Valtiovarainministeriö puhuu kestävyysvajeesta. Ikääntyvä väestö kuormittaa eläkejärjestelmiä ja terveyden- ja sosiaalihuoltoa. Toisaalta pidempään elävä väestö on entistä terveempää, työkykyisempää ja vähemmän laitoshoitoa kaipaavaa.

Eläkejärjestelmän ja vanhustenhuollon varjoon on jäänyt vanhempien ikäluokkien hyödyntäminen työelämässä. Kuitenkin juuri työnteolla rahoitetaan niin työeläkejärjestelmä kuin terveyden- ja sosiaalihuollonkin ylläpito. Historiasta kannattaa ottaa oppia moniin asioihin. Myös tähän.

Presidentti Urho Kekkonen runnasi vuonna 1975 maahan Martti Miettusen hätätilahallituksen nujertamaan silloisen 30.000 hengen työttömyyden. Miettusen hallitus säädätti Suomeen työttömyyseläkkeen 55 vuoden ikärajalla ja työttömyysputken 53 vuoden ikärajalla. Hallitus kaatui sisäisiin ristiriitoihin alle vuodessa. Työttömyys oli kasvanut 60.000:een henkeen. Vuonna 2020 työttömiä oli yli 200.000.

Miettusen hallitus teki yhteiskunnalle suuren vahingon. Työttömyyden hoitaminen eläkepolitiikalla oli iso virhe. Eläkepolitiikka on kallein tapa hoitaa työttömyyttä. Alhaisilla 53 v ja 55 v ikärajoilla luotiin työmarkkinoille käsitys, että 55 vuotiaat ovat liian vanhoja työelämään. Tähän uskoivat niin työnantajat kuin työntekijätkin. Tätä harhaluuloa on kannettu taakkana  näihin päiviin asti. Hinta on ollut kova.

Eläkepolitiikassa virheet on korjattu. Työttömyyseläke on lakkautettu ja vanhuuseläkeikäraja nousee asteittain 65 v:een ja eliniän noustessa ylikin. Marinin hallitus lopettaa työttömyysputken kokonaan. Marinin hallituksessa ovat muuten samat puolueet kuin Miettusenkin hallituksessa, paitsi että vihreitä ei vielä 1970-luvulla ollut. Marinin hallituksen perustelut työttömyysputken poistamiselle ovat nimenomaan ikääntyvien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Nyt ollaan oikealla tiellä.

Tottakai oikea ikärakenne vaihtelee eri töissä. Jotkut työt vaativat pitkälle viedyn koulutuksen tuoreutta, toiset taas työkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta. Yleistäen voidaan kuitenkin sanoa, että hyvä työyhteisö koostuu toisaalta koulutetuista, nuoruuden intoa puhkuvista työntekijöistä ja toisaalta työssäopitun ammattitaidon ja kokemuksen tuoman viisauden omaavista seniorityöntekijöistä. Heidän väliinsä mahtuu ammatillisesti tasapainottava keskiryhmä.

Artikkelin kirjoittaja: Lasse Laatunen, EK:n eläkkeelle siirtynyt työmarkkinajohtaja